Median etiikkaa sääntelevä Julkisen sanan neuvosto linjasi viime viikolla, että yhteiskunnallisesti merkittäviä Facebook-kirjoituksia saa siteerata ilman kirjoittajan lupaa. Linjaus on ainoa järkevä.
12.2. antamassaan päätöksessä JSN linjaa: “Neuvosto pitää Facebookia yhtenä julkisena lähteenä muiden joukossa. Toimittajat voivat käyttää siellä julkaistua aineistoa, kunhan tiedon julkaiseminen ei riko Journalistin ohjeita.”
Tänään Helsingin Sanomissa JSN:n puheenjohtaja Risto Uimonen sanoi, että Facebook-sivuilta saa poimia uutisaiheita, kunhan asia on yhteiskunnallisesti tärkeä eikä sen julkaiseminen loukkaa kenenkään yksityisyyttä.
Jotkut ovat väittäneet, että JSN ei ymmärrä Facebookin luonnetta. Että julkaisun kyljessä oleva “vain kavereille” -nappi velvottaisi kaikkia päivityksen näkeviä olemaan hiljaa siitä. Sähköpostin ja sähköpostilistojen suhteen kukaan ei esitä samanlaisia vaatimuksia. Samalla tavalla sähköpostin vastaanottajien valikoiminen on suljettu piiri kuin Facebookin yksityisasetukset.
Kriitikot näkevät ongelman teknisenä, vaikka kyse on sosiaalisiin suhteisiin liittyvästä asiasta. Jos olet pääministeri ja kaverisi vuotaa päivityksesi minulle, niin totta kai julkaisen sen. Etenkin jos pääministeri kertoo siinä olevansa kaappidemari tai eroavansa viikon päästä.
Toimittajat eivät siteeraa kavereitaan suoraan, vaan saavat tietoa vuodettuna. Siksi JSN:n päätös on ainoa oikea: vuotoa saa käyttää, vaikka lähde olisi Facebook.
Jos itse olisin pääministerin Facebook-kaveri, joutuisin kyllä pahaan rakoon. Kumpi velvoittaa enemmän: kaveruus vai tärkeä uutinen? Toki tätä pohdintaa tekevät kaikki toimittajat kapakkakeskusteluidenkin jälkeen.
Ainoa keino pitää Facebook-keskustelut täysin poissa mediasta on jättää ne käymättä. Toiseksi varmin keino on pitää kavereina niin luotettavia ihmisiä, että he eivät vuoda.
Oma ratkaisuni on se, että lähes kaikki Facebook-päivitykseni ovat julkisia kaikille. Ei tule kahden rattaan ongelmaa.
Twitterbot on tietokoneohjelma, joka hankkii tietoa, muokkaa sitä ja julkaisee sen Twitter-viestinä.
Esimerkiksi @Ilmanlaatu on botti, joka tarkkailee Helsingin kantakaupungin ilmanlaadun muutoksia. Se twiittaa aina kun ilmanlaatu huononee tai paranee.
Useat tiedotusvälineet käyttävät twitterboteja julkaistakseen linkit uusimpiin uutisiinsa Twitterissä. Roskapostittajat ovat tehneet botteja, jotka tarkkailevat tiettyjä suosittuja sanoja ja lähettävät vastauksena mainoslinkkejä. Twiittien tarkkailusta voi tehdä myös huumoria: @RedScareBot odottaa, että joku mainitsee sanan communism ja twiittaa vastauksen.
Olen itse koodannut pari botia. Botien tekijöitä on Suomessa vähän, mutta Twitterin kasvun takia botteja syntyy jatkuvasti. Olen kerännyt tähän kaikki tiedossani olevat suomalaiset twitterbotit tiedotusvälineiden boteja lukuunottamatta:
@twiitit
Mitä? Seuraa suomalaisten twiittaajien hashtägejä, ja seuraa jos joku nousee trendiksi. Data? Twitter API. Tekijä? @Duukkis
Mitä? Kerää suomalaisista lehdistä lauseita joissa esiintyy Mies. Kertoo sen jälkeen, mitä miehelle kuuluu. Data? Käyttää Ampparit.comin uutisvirtaa. Botin lähdekoodi on täällä. Tekijä? @Esamakinen
Mies on kokemattomuuttaan itsekäs rakastelija ja huolehtii aluksi vain omasta nautinnostaan. bit.ly/12z7HeQ — Miehen elämää (@Miesbot) February 13, 2013
@Arkadianmaki
Mitä? Seuraa eduskunnan äänestyksiä yms. ja päivittää tietoa niistä. Data? Eduskunnan sivut, oletan. Ilmeisesti oman rajapinnan kautta. Tekija? @Mikkohei13
#eduskunta 9.12.2011 Lepäämässä oleva ehdotus valmiuslaiksi ja erä… JAA=130 ei=40 T=0 P=29 bit.ly/HVI04f — Arkadianmäki (@Arkadianmaki) April 19, 2012
Mitä? Tarkistaa tunnin välein, onko Helsingin kantakaupungin ilmanlaatu muuttunut huonommaksi tai paremmaksi. Data? Käyttää @mikkohei13:n tekemää rajapintaa. Tekijä? @Esamakinen
Ilmanlaatu Helsingissä on nyt hyvä. Se on muuttunut paremmaksi. bit.ly/UWVsUX
Johannes tahtoi maksaa, mutta Signe ei mitenkään sallinut sitä.–Minä olen houkutellut teidät ulos, hän sanoi. Minä maksan. — Nummisuutatwit (@Nummisuutatwit) February 14, 2013
@OneStoryNews
Mitä? Mielenkiintoisia uutisia etsivä botti – osittain automaattinen, osittain tekijänsä kuratoima. Tekijä? @Tkoola
Mitä? Hakee lehdistä Jyrkin tekemisiä ja twiittaa ne. Data? Ampparit.comin kautta artikkelit. Lähdekoodi pohjautuu Miesbotiin. Tekijä? En tiedä.
Katainen selvästi provosoitui kysymyksistä, jotka koskivat EU-maksujen erilaisia lukuja. bit.ly/Yuv9rB — JyrkiBot (@JyrkiBot) February 15, 2013
@kulttuurisi
Mitä? Kulttuuriuutisten virtaa suomalaisista lähteistä.
Savon Sanomat: Joonas Rissanen voitti Suuren runokilpailun: Gummeruksen ja Nuoren voiman liiton järjestämän Suur… tinyurl.com/bjunm7b — Kulttuuriuutisia (@Kulttuurisi) February 14, 2013
@elokuvablogit
Mitä? Suomalaisten elokuvablogien ja -nettilehtien tuoreita päivityksiä.
Puutaheinää: Pulp Fiction – tarinoita väkivallasta (1994): Pulp Fiction ei iskenyt minuun siten, että olisin väl… bit.ly/X9PtQO
Lisäksi jotkut botit ovat lopettaneet jo toimintansa. @tvkaista_bot kertoi, koska uusimmat tv-ohjelmat voi katsoa TV-kaista-palvelussa. Viimeksi twiitannut 2010. @suomitrendit laski twiittien hashtageja ja twiittasi suosituimmat. Se on lopettanut toimintansa 2.12.2012 reilulla 7000 seuraajalla.
Tämä lista syntyi joukkoistamalla twitterissä. Kiitokset vinkeistä @pe3, @tomi_tapio, @tkoola, @mikkohei13, @koistinent, @duukkis, @iiuusit, @troppone, @ossij.
Opetan datajournalismin kurssilla Tampereen yliopistossa 15.3. Tämä on ennakkotehtävä kurssin opiskelijoille.
Lue luku Introduction teoksesta Data Journalism Handbook.
Hae Maailmanpankin Data Bankista Eurooppaa koskevia työttömyyslukuja ja tee niistä interaktiivinen grafiikka käyttäen Infogr.am-palvelua. Jos haluat lisää vaikeusastetta, käytä Google Fusion Tablesia tai Tableau Publicia. Koodaajat voivat käyttää myös Datawrapperia.
Päivän harjoituksia varten tarvitset myös Google-tunnukset, joten hanki ne etukäteen. Lisäksi tietokoneessasi on hyvä olla asennettuna Excel, Open Office tai vastaava taulukkolaskentaohjelma.
Postita Infogramista (tai muista) saamasi linkki tämän viestin kommentteihin. Käyn joitain niistä luennolla läpi.
Luennoin tänään Metropoliassa datajournalismista. Tämä on kurssilaisille tarkoitettu kotitehtävä.
Tee interaktiivinen visualisointi, joka kuvaa Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden saamaa kehitysapua ja BKT:n muutosta vuosina 1970-2005, Kysymys on: Miten kehitysapu on vaikuttanut maiden kansantuotteeseen?
Voit toimia esimerkiksi näin:
1) Hae data Maailmanpankin datavarainnosta täältä. Voit valita myös muita indikaattoreita, jos haluat.
2) Puhdista, laske ja analysoi dataa niin, että sinulla on tiedot vuosilta 1970-2005. Voit joutua muuttamaan rajausta, jos datassa on puutteita.
3) Visualisoi dataa käyttäen esimerkiksi Infogr.am tai Google Fusion Tables -palveluita.
Voit vaikeuttaa tehtävää tekemällä työn jollain muulla työkalulla tai ohjelmoimalla itse. Voit myös ottaa vähemmän maita ja vuosia, mikäli työ tuntuu vaikealta.
Deadline tehtävälle on 12.2. kello 12.00. Postita silloin linkki työhösi tämän blogin kommentteihin. Mainitse kommentissasi, jos et halua linkkiä ja tehtävää julkistettavan.
Minulta kysytään usein, mitä työkaluja datajournalistin pitää osata. Vastaan aina, että työkalujen löytäminen on datajournalistin tärkein ammattitaito, mutta Excel on kaiken pohja.
Olen luennoimassa Metropoliassa datajournalismista, ja luennolle laadin listan tarvittavista työkaluista. Tästä voisi olla iloa muillekin.
Työ jakaantuu neljään vaiheeseen: datan hankkimiseen, puhdistamiseen, analysointiin ja visualisointiin. Joka vaiheessa tarvitaan omia työkaluja.
Datan hankkiminen. Tärkein työkalu on nettiselain, koska iso osa datasta on netissä. Välillä voi joutua pyytämään, jolloin puhelin ja sähköposti ovat käteviä. Välillä, jos dataa louhitaan, niin Scraperwiki ja OutWit Hub ovat skräppäämiseen hyviä välineitä.
Jos data tulee avoimen rajapinnan kautta, JSONin ymmärtämisestä on iso etu.
Datan puhdistaminen. Excel on ykkösvalinta. Usein sillä näkee, mitkä osat datasta eivät kuulu joukkoon. Google Refinessä on monia hyviä työkaluja kirjoitusvirheiden löytämiseksi.
Jos puhdistaminen sisältää myös datojen yhdistelemisen, tietokantaohjelma Access on kullan arvoinen. Jotain datoja ja koordinaatistoja olen yhdistänyt GeoJSON-muotoon myös varta vasten kirjoittamillani Ruby-ohjelmilla.
Datan analysoiminen. Edelleen: Excel on tärkein. Kynä, paperi ja laskukone on toiseksi tärkein työväline. Ja vaikka Excelin pivot-taulukot ovat hyviä, niillä ei pysty tekemään ihan kaikkea (tai ainakaan minä en pysty). Silloin käytän Accessia.
Datan visualisoiminen. Visualisoiminen on näkyvin osa datajournalismia, ja siksi usein visualisointityökaluja pidetään alan ainoina välineinä.
Aloittelijoille suosittelisin Infogr.amia ja Tableau Publicia erilaisten käppyröiden tekemiseen. Karttoja voi tehdä Google Fusion Tablesilla ja kyselyitä Google Docsin formeilla.
Kehittyneemmässä vaiheessa Highcharts yhdistettynä Datawrapperiin mahdollistaa monipuolisempien käppyröiden tekemisen. Jos taas haluaa tehdä visuaalisesti näyttäviä, omalaatuisia grafiikoita, kannattaa tutustua Raphaëliin ja D3:n. Karttojen tekemiseen ykköstyökalu on Leaflet.
Kollegat, kommentoikaa: Mitä työkaluja te käytätte ja mitä olen unohtanut?
Opetan datajournalismin kurssilla Metropolia-ammattikorkeakoulussa. Tämä on ennakkotehtävä kurssin opiskelijoille:
Lue luku Introduction teoksesta Data Journalism Handbook.
Hae Tilastokeskuksen sivuilta ajankohtaisia työttömyyslukuja ja tee niistä interaktiivinen grafiikka käyttäen Infogr.am-palvelua. Jos haluat lisää vaikeusastetta, käytä Google Fusion Tablesia tai Tableau Publicia. Koodaajat voivat käyttää myös Datawrapperia.
Tuo 6.2. luennolle linkki, niitä esitetään 2-3. Voit postittaa linkin tämän kirjoituksen kommentteihin.
Median etiikkaa sääntelevä Julkisen sanan neuvosto linjasi viime viikolla, että yhteiskunnallisesti merkittäviä Facebook-kirjoituksia saa siteerata ilman kirjoittajan lupaa. Linjaus on ainoa järkevä.
